EK:n yrityspaneelin esille nostamat yhteiskunnan ja yritysten kasvun eväät ovat: yleissivistävä koulutus ja tasa-arvo, teknologian hallinta sekä tehokas ja joustava toimintakulttuuri.

Miten tuottavuuden näkökulmasta opetukseen saataisiin sellaista imua, että opiskelijoiden tahtomisen tila olisi positiivinen kierre aikaan saada ja kulkea edellä? En siis tarkoita tuottavuudella määrällisesti valmistumisaikojen mittaamista, vaan koulutuksen laadullista, asenteellista tuottavuutta. Eikö yritteliäisyys ole omaan elämään vaikuttamista, jota voi ja pitää opetella ja opettaa? Yrittäminen ei ole keneltäkään pois, mutta yrittämättä jättäminen on pois kaikilta.

Asennemuutoksiin kannustaminen ja pedagogisten toimenpiteiden ja ratkaisujen kehittäminen koulutuksessa ovat ei-teknologisia innovaatioita, joita on palkittukin ja joita kasvun eväissä peräänkuulutetaan edelleen. Keinona näkisin juuri koulutuksen ja työelämän lähentymisen, tiedon jakamisen ja yhdessä tekemisen. En mieti opetuksen sisällöllistä vastaavuutta työelämän tarpeisiin vaan ajattelen myös menetelmällisiä oppeja joita voitaisiin vastavuoroisesti lähestyä erilaisista näkökulmista; työn tarpeista ja oppilasaineksen mahdollisuuksista. Onko koulutusorganisaatioiden johtajilla riittävästi tukea muutosten läpiviemiseen erilaisia yhteistyöyhdistelmiä käyttäen? Miten yrityksissä ollaan valmiita tulemaan oppilaitoksia vastaan? Jos tarvitaan asennemuutosta opiskeluun tarvitaanko sitä myös tiedon jakamiseen ja uudistuvaan yhteistyöhön?

Teknologian hyödyntäminen on arkipäivää ammatissa kuin ammatissa. Ilman teknologiaosaamista monet uudistukset jäävät saavuttamatta. Kaiken teknologiankin takana on ihmisen ajattelu kaikessa ihmeellisyydessään. Tavat tehdä töitä muuttavat paitsi osaamisen tarpeita, niin myös ajattelua. Sukupolvet oppivat ja ajattelevat eri tavoin, ajattelu muuttuu, muutammeko aktiivisesti myös välineitä ja tapoja millä edelleen kehittää ajattelua. Ajattelutaito - ihana mahdollisuus valjastettavaksi! Tulevaisuuden osaaja on yhteisö, ryhmä ja ajattelu syntyy yhteisissä verkostoissa, erilaisissa aivoissa, parviälyssä. Omaan ajatteluun uskomisen merkitystä eikä ilmaisun tärkeyttä se ei silti vähennä.

Suomalainen toimintakulttuuri on luotettava kaikessa kankeudessaan, mutta mitä voisimmekaan saada aikaiseksi, jos uskaltautuisimme jakamaan, rakentamaan ja oppimaan yhdessä, ottamaan vastaan palautetta, katsomaan vähän kauempaa. "Yhteen kokoontuminen on aloittamista, yhdessä pysyminen on edistymistä ja yhdessä työskenteleminen on menestystä."

Omasta puolestani toivon, että vuosi 2011 on yhdessä työskentelemisen menestysvuosi!

Yhteistyöstä ja ystävyydestä voimaantuneena,
Sini Sirén, Pirkanmaan ja Keski-Suomen koulu-coach

Ajatteluni taustalla:

• Menestyksen eväät - Yritysjohtajien askelmerkkejä kasvuun
• Valtakunnalliset INNOSUOMI 2010 -palkinnot
• OIVALLUS - Oppivien verkostojen osaamistarpeet tulevaisuuden Suomessa
• Haaveilen parviälystä -blogi